Kivisen tien kauniit kohdat - Saariston kirkkoja
Matkoillamme hautakivien asennuksissa löydämme Suomen kauneimpia seutuja ja rakennuksia. Yleensä niitä ei ehdi jäädä ihastelemaan, mutta välillä kuitenkin. Ohessa on pieni otansa Kemiönsaaren seurakunnan alueen kirkoista. Olemme ottaneet matkoiltamme muutamia kuvia ja osa on seurakunnan omia kuvia.
Kirkothan ovat suuria nähtävyyksiä maailmalla, kuten Pariisissa ja Roomassa, mutta meillä niitä ei yleisesti pidetä sellaisina. Poikkeuksena on kuitenkin esim. Kärsämäen paanukirkko.
Kaikki alla olevat kirkot (pl. Vänön kappeli) olivat vuonna 2021 avoinna yleisölle 15.6-15.8. välisenä aikana kaikkina viikonpäivinä klo 10.00-16.00. (Tarkista seurakunnalta tietojen paikkansapitävyys)
VÄSTANFJÄRDIN VANHA KIRKKO – PYHÄN JAAKOBIN KIRKKO
Kirkkokaari 12 , 25830 Västanfjärd
Västanfjärdin vanhalla kirkolla on ollut ainakin kaksi edeltäjää. Vuoden 1623 kirjoista löytyy maininta Västanfjärdin “saarnahuoneesta”. Vuonna 1657 rakennettiin uusi kappeli, mutta tämä rapistui niin nopeasti, että nykyisen kirkon rakennustyöt aloitettiin 1759 ja samana vuonna kirkossa olikin jo ensimmäinen jumalanpalvelus. Kirkko on kahdeksankulmainen yksikertaisella ja säästeliäällä sisustuksella varustettu. Hauska yksityiskohta on, että kirkko on maalattu kotikeittoisella punamultamaalilla.
Tällaiset vanhat kirkot ovat tavallisesti täynnä yksityiskohtia, jotka kertova menneen ajan tavoista ja käytännöistä. Näin on myös Västanfjärdin vanhan kirkon laita.
Eräs huomionarvoinen yksityiskohta kertoo menneen ajan tavoista, kun kirkon oikealta seinältä löytyy puisia pinnoja lakkeja varten. Vanhastaanhan miehet istuivat kirkossa oikealla puolella, eikä kirkossa pidetä lakkia päässä. Vasemmalla puolella sen sijaan penkkirivistöissä on hyllyt, joille naisväki saattoi laskea nyyttinsä. Toinen yksityiskohta on kirkonpenkkien numerointi, joka kertoo, että mitä edempänä kirkossa istumapaikka oli, sitä korkeampi asema henkilöllä oli. Luokkajako säilyi myös kirkon sisällä.
VÄSTANFJÄRDIN UUSI KIRKKO
Kirkkokaari 4 , 25830 Västanfjärd
Västanfjärdin uuden harmaasta kivestä tehdyn kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1910, koska vanhaa kirkkoa pidettiin liian pienenä. Kahden vuoden rakentamisen jälkeen se vihittiin käyttöön. Kirkon peruskorjauksen yhteydessä sisätilat muuttuivat radikaalisti ja mm. seinät, sivulehterit ja kuorialueet rakennettiin uudelleen.
DRAGSFJÄRDIN KIRKKO-ADOLFIN KIRKKO
Kappelimäentie 5 , 25870 Dragsfjärd
Dragsfjärdissä ollut kappeli oli jo vuonna 1695 niin huonossa kunnossa, että se hävitettiin ja korvattiin uudella kirkkorakennuksella, Dragen kappelilla. Kun 1700-luvulla tämäkin kappeli kävi pieneksi suunniteltiin uusi, Adolfin kirkko, joka vihittiin käyttöön 1755. Nimen kirkko sai silloisen hallitsijan, Adolf Fredrikin mukaan. Alunperin punainen ristin muotoiseksi rakennettu kirkko on nykyisin keltaisen värinen.
Sisustusta muutettiin 1800-luvun loppupuolella mm. kirkonpenkkien ja alttariaitauksen osalta. Kirkossa on jo 1600-luvulta asti ollut muutamia taideteoksia kuten puukrusifiksi ja kaksi kullatusta puusta tehtyä lampettia.
JOULUVALAISTUS
Dragsfjärdin kirkko valaistaan jouluna erityisillä kynttiläkaarilla, jotka on kuuleman mukaan tehty vuonna 1850 kuolleen Charlotte Af Petersésin hautajaisiin. Hän oli omiin oloihin eristäytynyt leskirouva, joka maalasi kaiken kotonaan surun murtamana mustalla värillä.
TAALINTEHTAAN KIRKKO
Metsäkodintie 2 , 25900 Taalintehdas
Taalintehtaan kirkon on melko uusi rakennus, jonka rakennutti Taalintehtaan metodistiepiskopaalinen seurakunta vuosina 1921 – 22 . Kirkko on myös rakennettu todellisesta kierrätymateriaalista, kuonatiilestä, jota saatiin valmistettua Taalintehtaan rautauunin jätteestä. Jo vuonna 1934 kirkko vihittiin 1934 evankelisluterilaiseksi ja 1978 seurakunta osti kirkon.
HIITTISTEN KIRKKO-ANDREAKSEN KIRKKO
Hiittistentie 2 , 25940 Hiittinen
Kirkkosaarella Kirkkosalmen rannalla on 1200-luvusta lähtien ollut puusta rakennettuja kappeleita hautausmaineen. Nykyinen Hiittisten kirkko valmistui kahden vuoden rakentamisen jälkeen 1686. Kirkkoa on peruskorjattu 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alkupuolella mm. vaihtamalla ulkokatto, tekemällä erilaisia konservointeja, maalaustöitä ja pienempiä korjauksia. Alttaritauluja kirkossa on ollut useita ja niitä tiedetään tulleen kirkkoon 1600-, 1700-, 1800- ja 1900-luvulla. Urkujakin kirkossa on ollut kahdet ennen nykyisiä. Ensimmäiset tulivat Naantalista 1898 ja toiset isommat Kangasalalta tulleet 1943. Nykyiset urut asennettiin 2005 paikoilleen.
Kaikista Suomen puisista ristikirkoista Hiittisten kirkko on toiseksi vanhin. Elimäen kirkko Kymenlaaksossa on vanhin puinen ristikirkko Suomessa. Elimäen kirkko rakennettiin vuonna 1638 suoraksi kirkoksi ja lopulta se suurennettiin ristikirkoksi vuonna 1678.
VÄNÖN KAPPELI
Vänö , 25900 Dalsbruk
Kappelin synnystä on vain erilaista suulliseen tietoon pohjautuvaa tietoa. Kertomuksia yhdistää joko kapteenin tai tämän puolison kiitollisuudenvelan edellyttäneen rakennuttamaan kappeli. Ensimmäinen maininta Vänön kappelista on vuodelta 1680.
Kappelin koko oli noin 5 x 5,5 m ja kirkkomaa oli kappelin välittömässä yhteyteydessä, mutta jo 1800-luvulla kappelista oli jäljellä vain palaneet rauniot. Lopulta vuonna 1974 Kemiönsaaren Rotarikerho päätti pystyttää uuden kappelin ja töihin osallistuikin 28 nuorta 11 eri maasta. Vuotta myöhemmin piispa Johan Vikström vihki kappelin käyttöön 500 vieraan läsnöollessa. Rotarit lahjoittivat kappelin myös samalla Hiittisten seurakunnalle.
Sukeltajat löysivät 1970-luvun alussa keulakuvan englantilaisesta “alfred” fregatista, joka haaksirikkoutui vuonna 1854 Vänön viereen. Keulakuva konservoitiin ja palautettiin kappeliin ja tämän sanotaan esittävän 800-luvulla Englantia hallinnutta kuningas Alfredia. Ulkona olevat ankkuri ja ankkurikettinki ovat alunperin tulleet olleet Suomenlinnassa.
KEMIÖN KIRKKO-PYHÄN ANDREAKSEN KIRKKO
Suomenkulmantie 13 , 25700 Kemiö
Kirkko mainitaan ensimmäisen kerran kauppakirjassa vuonna 1325. Tämä viittaa todennäköisesti paikalla ennen olleeseen puukirkkoon, koska 1400-luvulla paikalle rakennettiin kivikirkko. Vanhoissa pöytäkirjoissa seurakuntalaiset valittavat maapohjaisesta, koska ihmiset eivät nähneet alttarille jumalanpalveluksissa, koska ilmaan nousi niin paljon pölyä väen liikutellessa jalkojaan.
Alunperin kirkko oli korkeampi, mutta vuonna 1781 riehui tulipalo, joka hävitti kaiken katosta ikkunoihin ja sisustuksen. Palon jälkeen vanhasta kellotapulista tehtiin ruumishuone ja uusi kellotapuli rakennettiin kiinni kirkkoon. Lisäksi suomenkielisten kirkko muutti eteläiseen asehuoneeseen. Lopulta 1903 suomenkielisten kirkko lakkautettiin ja suomenkieliset saivatkin osallistuivat jumalapalveluksiin myös isossa kirkossa. Kirkon kuparikatto uusittiin 1980-luvun puolivälissä.
Sellainen hauska yksityiskohta on, että sisäänkäynnin yläpuolella on 1820-luvulla G.W.Finnbergin tekemä Kristusta ja hänen apostolejaan esittävät maalaukset, joita kemiöläiset pitivät puolivalmiina tämän uudenlaisen, ei niin pikkutarkan, maalaustyylin vuoksi. Taiteilija ei todennäköisesti saanut koskaan edes maksua työstään tästä syystä.
Lisää tietoa kirkosta löydät kemiönsaarenseurakunnan sivuilta.
Mukavia kirkkovierailuja!
Kuvat: Kemiön Seurakunta ja Mika Rouhiainen
Lähde: https://www.kemionsaarenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot
